Uusimmat kuvat

Sukuseura facebookissa

Sukuseura näkyy myös facebookissa. Käy katsomassa!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:67645 kpl

Päivitys

Sivut päivitetty 17.9.2017: Toiminta/hallituksen järjestäytymiskokous 13.9. - Yhteystiedot

Sukututkimus

 

Sukujen juuret ovat Valkealan Tuohikotissa

Lantta-Inkilä-Henttu suvun esi-isät ovat tulleet noin vuonna 1550 Savitaipaleelta ja asettuneet asumaan Valkealan Tuohikotin kylään nimellä Montonen vuoteen 1600 saakka, jonne heidän jälkeläistensä asuttamana syntyy Kantatalo n:o 1 Lantta, Kantatalo n:o 2 Inkilä ja Kantatalo n:o 3 Henttu.

Sukuseuran sukututkija Teuvo Liukkonen on tutkinut sukua jo toistakymmentä vuotta. Työ on vaatinut aikaa ja huolellisuutta. Sukututkimuksessa ei voi välttyä yllätyksiltä, jotka putkahtavat esiin työn aikana. Esimerkiksi tietyn sukuhaaran kaikki tiedot ovat palaneet tulipalossa vuoden 1918 tapahtumien aikana. Työn loppu kuitenkin häämöttää. Jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, voidaan jo tämän vuoden aikana aloittaa suunnittelut sukukirjan painamiseksi.

Seuraavista kahdesta lehtiartikkelista voimme seurata sekä suvun historiaa että sukututkimuksen vaiheita:


Valkealan Sanomat 14.6.2001


Valkealan Sanomat 24.6.2010

Sukututkimusrekisteri

Lantta-Inkilä-Henttu suvun jäsen Teuvo Liukkonen ylläpitää erityistä sukututkimustarkoituksiin perustettua sukututkimusrekisteriä. Kyseiseen rekisteriin hän kerää sellaisia lain sallimia tietoja, jotka auttavat suvun jäsenten keskinäisten suhteiden sekä muihin sukuihin liittyvien suhteiden selvittämistä. Sukututkimusrekisteriin kerätään Lantta-Inkilä-Henttu suvun, sekä yhdistykseen kuuluvien että kuulumattomien henkilöiden tietoja.

Henkilötietolaki (523/99) 10 §

Suomessa henkilötietorekistereiden tietojen keruuta, ylläpitoa sekä julkistamisoikeuksia sekä luovuttamista erilaisiin tarkoituksiin ja erityyppisille tahoille määrittää Henkilötietolaki. Samainen laki velvoittaa rekisteriä ylläpitävän tahon pitävän saatavilla erityistä rekisteriselostetta. Teuvo Liukkonen on laatinut sukutukimusrekisteriselosteen 8.3.2009 ja se on pyydettäessä saatavissa sukututkijalta.

 

Väestörekisterin sukunimitilaston mukaan 28.3.2011 sukunimet Lantta, Inkilä ja Henttu jakaantuivat seuraavasti:

 

Lantta  

Lkm

Miehet

Naiset

Suomessa

Ulkomailla

 

Nykyisenä nimenä

396

207

189

393

3

 

Entisenä nimenä

180

13

167

178

2

 

Kuolleilla

251

100

151

246

5

 

Yhteensä

827

320

507

817

10

 

Inkilä  

Lkm

Miehet

Naiset

Suomessa

Ulkomailla

 

Nykyisenä nimenä

425

218

207

410

15

 

Entisenä nimenä

178

15

163

168

10

 

Kuolleilla

270

119

151

266

4

 

Yhteensä

873

352

521

844

29

 

Henttu  

Lkm

Miehet

Naiset

Suomessa

Ulkomailla

 

Nykyisenä nimenä

258

127

131

236

22

 

Entisenä nimenä

112

5

107

105

7

 

Kuolleilla

168

73

95

162

6

 

Yhteensä

538

205

333

503

35

 

 

Sukunimitietojen lukumäärät löytyvät kaikista henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Rekisteröinnin yhteydessä he ovat saaneet suomalaisen henkilötunnuksen. Henkilötunnukset annettiin elossa oleville henkilöille vuosien 1964-1968 välisenä aikana. Tämän ajankohdan jälkeen henkilötunnus on annettu lapselle syntymäilmoituksen perusteella ja ulkomaalaiselle erillisen rekisteröinnin perusteella.

Väestörekisterin sukunimitilaston henkilöt eivät ole kaikki sukuumme kuuluvia.

Vuoden 2010 marraskuuhun mennessä tehtyjen laskelmien mukaan Lantta-Inkilä-Henttu -sukuun kuului Lanttoja 833 henkilöä, Inkilöitä 161 ja Henttuja 361. Suvun sukunimien kolmen kärjessä ovat Lantta, Mauno (613) ja Rämä (472). Kymmenen eniten esiintyvän sukunimen joukosta löytyvät lisäksi Seppälä, Haimi, Kelkka ja Kukkola.
(lähde: Teuvo Liukkonen)

 

LANTTA

Maastotermi lantta, lantto merkitsee notkoa, matalahkoa syvännettä, vesilätäkköä; sanalla on lisäksi merkitys loiva; Kiuruvedellä on selitetty, että talon nimi on Lanttala, koska se on "lantalla maalla".
Muoto Lantta on tilan- ja sukunimenä Mäntyharjussa, Savitaipaleella ja Valkealassa. Myös Kannakselta on tietoja sukunimestä Lantta (esim. Kivennavalta, Muolaasta, Viipurin pitäjässä 1559 Erick lanthanen, 1560 Sigrid lantta). Saulo Kepsu on vanhojen asiairjojen perusteella yhdistänyt Valkealan Lantta-nimen ruotsalaiseen sotilasnimeen Lantz: Valkealassa esim. 1679 Sigfredh Lantza, Savitaipaleella 1631 Lars Larsson Landzsa. Jos nimeä pidetään vierasperäisenä, sen voi yhdistää myös saksalaisiin muotoihin Lande, Lando ja Lanze, jotka ovat Land-alkuisten täysnimien lyhentymiä (Landebert, Lambert, Landwig, Landulf ym.).

INKILÄ

Muinaisskandinaavinen kansallinen nimistö alkoi levitä Suomeen varhaiskeskiajalta alkaen. Yksi yleisimmistä tuon kerrostuman nimistä on muinaisruotsin Inge, josta meillä on kehittynyt asutus- ja sukunimiksi mm. Inkala, Inki, Inkilä, Inkiläinen ja Inkinen. Käytössä ovat olleet myös asut Inko ja Inku.
Inki-muoto on ollut selvästi yleisin. Siitä on runsaasti esimerkkejä etunimenä, sukunimenä ja asutusnimenä lähes kaikkialta Lappia ja Peräpohjolaa myöten. Muutamia poimintoja vanhoista lähteistä: Viipurin pitäjässä 1557 Ingilä Lars; Loimaalla 1552 lautamiehet Lasse ja Mickel Ingilän, Tyrväällä 1479 ingilän nicolaus.

HENTTU

Muinaissaksalainen henkilönimi Heimrich on ilmeisesti levinnyt monina kansanomaisina muunnoksina Suomeenkin jo paljon ennen, kuin maassamme on alettu viettää kansallispyhimyksen Henrikin päivää. Lukuisiin muunnoksiin kuuluvat Henti, Hentti, Hentto, Hentu ja Henttu, joista on kehittynyt sukunimiä varsinkin Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.   

(lähde: Suomalainen nimikirja 1984)